Mikkeller Beer Geek Brunch Weasel

Mikkeller Beer Geek Brunch Weasel

Ostin jo kevättalvella kyseisen oluen alkosta kun olin taas tutustumassa Arkadian alkon valikoimaan. Kaappiin se sitten jäi kun ei oikein sopivaa hetkeä sille oluelle löytynyt. Ja kesällähän ei tämmöisiä tuhteja pikimustia oluita mieli tee...

Alkon kuvaus oluesta on seuraava:
"Musta, samea, runsasvaahtoinen, erittäin täyteläinen, voimakkaasti humaloitu, appelsiinimarmeladinen, tumman suklainen, paahteisen kahvinen, hennon salmiakkinen, vivahteikas."

Mielenkiintoisen ja "pakko maistaa"-fiiliksen tähän teki se, että tämä sisältää maailman parasta ja kalleinta kahvilaatua, tosin vietnamilaista versiota siitä. (Tämmöisen käsityksen sain....)
Kahvilaji on nimeltään Ca Pe Chon, eli weasel coffee. Weasel on suomennettuna lumikko, mutta saattaa tarkoittaa jotain isompaa eläinryhmää sielläpäin, en tiedä.
Mutta siis nämä eläimet popsivat näitä kahvimarjoja, eikä niiden suolisto sulata kovia papuja. Näin ne sitten poistuvat ulosteen mukana kokonaisina ja ne erotellaan, pestään ja kuivataan.. Ja niistä tehdään se maailman paras ja kallein kahvi. Liekö sitten tuo suolistossa kiertäminen ja mahahapot yms antaa siihen hienon lisämaun...
Eli siis toisinsanoen, tämä kahvilaatuhan on suoraan perseestä!
Mä en ehkä haluaisi olla kahvin valmistaja tuollapäin maailmaa...




Suloinen Weasel

Mutta mun arviointiin oluesta....
Mä odotin ylimakeaa, mutta tämä ei ollut lähelläkään sitä. Aloitin juoman liian kylmänä, mutta maku parani huomattavasti lämmetessä. Alkuun tuli makeahko kahvi, todella vahva kahvi, espresso..? Pieni kitkerähkö jälkimaku jäi, mikä kyllä katosi aika nopeasti ja muuttui jälleen makeahkoksi kahviksi. Juoman lämmetessä alkoholin maku jäi taakseen. Itseasiassa kun pääsin juoman makuun, se alkoi miellyttää minua. Mutta ei tätä monesti joisi. Vahvuuskin tulee vastaan. Ja sen verran oli tuhdin makuinen, että ei vaan pystynyt ihan koko pulloa juomaan. Appelsiinimarmeladia mä en kyllä mausta löytänyt.

Väri oli hyvin pikimusta.. Vaahto, mitä pikkasen tuli pinnalle, oli myös herkullisen tummaa... Mieleen tuli hyvin salmiakkinen fiilis vaahdosta... Itse juoma oli paksuhkoa ja öljymäistä.

Tuoksussa mielestäni ei ollut makeutta lainkaan.. Vaikea kirjoittaa tähän mitä siitä mieleen tuli. Ehkä se oli yllättävän neutraali niin tuhtiin olueeseen.

Pullokoko on ½-litraa ja se on yksin juotavaksi aika iso määrä... Ehkä 0,25 olisi sopiva koko... Prosentteja tässä oluessa on 10,7. Hinta oli 11,44€. Tämä taisi olla erikoisvalikoimaa, eikä tätä taida enää saada alkosta.

Mutta oikein hyvä makukokemus... Ehkä tätä joskus vielä voisi juoda jos tulee mahdollisuus..

Ranskalainen lihapata

HERKKUA!!

Iski tuossa kipeänä ollessa, tai parantumaan päin ollessa, hirveä lihanhimo. Eihän se auttanut kun sitten alkaa toimimaan... Onneksi flunssa ei ollut vienyt makuaistia mennessään. Tähän sitten päädyin...

Ranskalainen lihapata:

½ kg naudan sisäpaistia
170 g pekonia
200 g tuoreita herkkusieniä
2 porkkanaa
4 pientä sipulia (tai 2 normikokoista)
punaviiniä (1 lasillinen ruuanvalmistusjuomaksi ja loput pataan)
lihaliemikuutio
1 pieni purkki tomaattipyrettä
vettä (tarvittaessa)

timjamia
persiljaa
mustapippuria
suolaa
laakerinlehti
vehnäjauhoja

Ihan ensimmäisenä se ruuanvalmistuksellisesti tärkein ja maun kannalta ehdottomin, eli avataan punaviinipullo :) Ja siitä lasillinen kokille.
Maistele onko viini sopivaa tähän pataan. Jos se on todella hyvää ja laiskuus iskee, ota lasi ja pullo ja etsi kodin mukavin paikka. Nauti sitten olosta ja juomasta :) Ja rentoudu...


Jos kuitenkin päätät alkaa padan tekoon, (mitä kyllä suosittelen, sillä padan uunissaolojalla voit avata toisen pullon ja mennä siihen mukavaan tuoliin rentoutumaan. Muistat vaan jättää lasillisen ruuankin kanssa).
Palataanpa pataan... Pilkotaan liha reilunkokoisiksi paloiksi, kuten myös porkkanat, sipulit, pekonit ja herkkusienet. Tosin jos herkkusienet on pieniä, laittaisin ne kokonaisina.

Ainekset

Paistetaan ensin osa pekoneista. Pannulle jäävässä pekoninrasvassa jatketaan sipulien, porkkanoiden ja herkkusienten paistoa. Paistoin herkkusienet erikseen, näin pannulle ei tullut kauheaa tungosta ja kaikki sai osansa pekonin rasvasta.

Pyörittele lihapalat vehnäjauhossa. Paista loput pekonit. Ja sitten niiden rasvassa lihapalat. Lopuksi vielä pikkasen vettä pannulle ja se pataan myös. Näin saat kaiken maun mukaan.

Suurin työ tehty

Ainekset alkais olee padassa. Sinne sitten tomaattipyree, punaviini (jota toivottavasti on vielä jäljellä) ja mausteet. Veden mä lisäsin myöhemmin. Jos lisäät vettä uunissa muhimisen aikana, muista kiehauttaa se ennen lisäämistä. Sitten vaan kansi päälle ja pata uuniin. Mulla oli lämpötila 175-200 välillä. Ja pata sai muhia uunissa 3 tuntia. Tässä vaiheessa ei kannata kiirehtiä, mutta tarkkaile sitä nestettä ettei lihapata pääse kuivumaan.

Loppujen lopuksi aika helppo valmisteinen. Aikaa vaan kannattaa antaa. Ja kun itse tykkään täyteläisistä punaviineistä, laitoin tähän ranskalaista täyteläistä. Makua kyllä tuli. En raaskisi pataan mitään kovin kallista laittaa, mutta en suosittele mitään halpaa liruakaan.

Viini jota käytin:
Le Berger
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/440957

Riisin kanssa tätä pataa nautin. Liha oli mureinta mitä ikinä ennen oon saanut aikaiseksi. Se melkein suli suuhun. Ja seuraavana  päivänä makua oli vielä enempi esillä. Herkkua!



Vähän tuli lautanen täyteen seuraavana päivänä.. Kuvan ulosanti ei ole tuon ruuan arvoinen...

Maistuva maistiainen patongin kera

Margariini

Valkosipuli-basilikamargariini, sekä perusmargariini

Noissa kaupan kaikenmaailman margariineissa kun on mitä ihmeempiä ainesosia, ollaan alettu itse tekemään omat margariinit. Voita tykkään myös käyttää leivällä, leivonnassa ja ruuanlaitossa. Sekä myös öljyjä. Mutta rehellinen voi on ärsyttävän kovaa levitettävää leivälle.

Tämä omatekoinen margariini on hyvin helppo ja yksinkertainen tehdä. Ja näin voit myös vaikuttaa makuihin. Lisää vaan esim. yrttejä, chiliä, valkosipulia yms yms... mitä mieleen tulee.

Perusohje margariinille:

500g Voita
3 dl Öljyä
(hippunen suolaa)

Annetaan voin sulaa huoneenlämpöiseksi, lisätään öljy ja joko sauvasekoittimella tai blenderillä kunnolla sekaisin. Mausteet sinne sekaan jos haluat maustaa. Sitten vaan rasioihin jääkaappiin kovettumaan. Kovettumiseen saattaa mennä muutamakin tunti. Ja margariini sulaa todella nopeasti huoneenlämmössä.

Mä tein nyt perusmargariinin sekä valkosipuli-basilikamargariinin.
Otin osan margariinista rasiaan ja loppuun lisäsin n. 6 valkosipulin kynttä ja ehkä kourallisen tuoretta basilikaa.

Öljynä voi käyttää mitä vaan. Mä laitoin ½ kylmäpuristettua rypsiöljyä ja ½ oliiviöljyä.

Basilika maistuu ainakin todella voimakkaasti. Valkosipuli jäi vähän sen alle. Ehkä hieman tuli basilikaa liikaa, mutta hyvää se silti oli. Tietenkin jos on joku oikein aromikas leipä, tämä peittää leivän maun. Sen takia tehdään aina se perusmargariinikin.

Eikä muuten sisällä mitään ainesosia mitä en edes osaa lausua, saatika tiedä mitä se on. Eikä varsinkaan mitään gelatiinia, eli liivatetta, eli sian nahasta, tai sian tai naudan luista, jänteistä ja suolista keitettyä seosta.... Ja tätä ainettahan löytyy osasta margariineista.

Kesäisen raikas Sangria



Ihanan hedelmäinen ja viileä juoma

 Sangria on kyllä ehdottomasti kesän parhainta juomatarjottavaa illanistujaisissa. Ja oikeastaan sopii vaan kesäjuomaksi. Olen kyllä koittanut valmiita sangriajuomia, mutta ei ne maultaan yltää lähellekään tätä itse koottua sekoitusta. Ei alkosta ostetut valmiit pahojakaan ole, mutta ei se kauhean iso vaiva ole tehdä itse. Ehkä hintaa tulee enempi, mutta kyllähän hyvästä mausta on pikkasen enempi valmis maksamaan.

 SANGRIA

1 pullo punaviiniä
1 dl brandyä
0,75 l sitruunalimua
2 rkl sokeria

Lisäksi hedelmiä ja marjoja
Jäitä

Sekoitetaan juomat ja sokeri. Lisätään viipaloidut ja kuutioidut hedelmät sekä marjat. Jos marjat on pakkasesta, laitetaan tietenkin jäisinä. Mä käytin omenaa, appelsiinia, limeä, mansikoita ja olisko ollut vielä joku valmis marjasekoitus pakaste. Mutta mikä vaan hedelmä sopii.

Mä teen kyllä ilman ainesosien mittailuja. Mutta suurinpiirtein noista määristä on hyvä lähteä. Paras mittarihan on se oma makuaisti. Enkä välttämättä mitään light-limpparia käyttäisi.

Ja paljon hedelmiä ja marjoja

Sitten vaan iso kannu pöytään ja mukavaa illanviettoa :)

Hmm, tässähän tulee ihan vesi kielelle... Onneksi edessä on vapaa viikonloppu ja lauantaina illanistujaista...

Mansikka-Raparperimehu

Raikkaan viileetä juotavaa

Tämän ohjeen löysin viime kesänä lehdestä, oliskohan ollut Kymen sanomat. Urakalla sitten aloin tekemään kun porukoiden mökkinaapurilta raparperejä kannoin kassikaupalla kotiin. Itseasias alkuperäinen ohje on pelkästään raparperi, ja sitä viime kesänä tein litrakaupalla.. Mutta hyvin on pakkasesta huvennut. Ja tästä saa mm. todella hyvää boolia. Tämä kun on pikkasen kirpeä, tätä kelpaa juoda kesähelteelläkin. Tosin sokerin määrällä pystyy tekemään makeampaakin ja alkuperäisessä ohjeessa oli reilusti enempi sokeria. Mutta mä en niin makeasta tykkää, mehussa, niinpä vähensin sokerin määrää.
Ja tämä ohje on sovellus alkuperäisestä. Tämä on niin helppo ja yksinkertainen valmistaa, että ei kun pihanperältä raparperit mehuksi :)

Mansikka-Raparperimehu

1 kg Mansikoita
1 kg Raparperiä
2-3 rkl Sitruunahappoa (saa apteekista)
4 l Vettä
n. 6-7 dl Sokeria

Huuhtele ja paloittele raparperit, siisti mansikat. Pane kulhoon ja sekoita sitruunahappo sekaan. Lisää kiehuva vesi. Anna seistä huoneenlämmössä vuorokausi. Siivilöi ja lisää sokeri. Pullota.

Näistä se syntyy

Herkullisen punaista

Tarjoiltaessa laimennetaan vedellä tai vichyllä. Mulla laimennussuhde on noin ½. Maun mukaan tietenkin. Maistiaisen laimensin vichyllä ja kyllä se oli raikkaan pirteä juoma :)

Juomatiivisteen voi myös pakastaa.

Itse keitin mansikka-raparperimäskistä hilloa. Mietin vaikuttaakohan sitruunahappo siihen mitenkään.... No se jää nähtäväksi.

Karitsan jauhelihapihvit

Kyllä se niin vaan on, että jos mä vielä jauhelihapihvejä, -kebakoita, -pullia teen, teen se lampaan- tai karitsan jauhelihasta. Näin on....
MAKU on paljon parempi. Maukkaampi. Vähärasvaisempi.
KOOSTUMUS on kiinteämpi. Ziljoonasti kasassapysyvämpi. Miellyttävämpi.
TUNTUMA on täyteläisempi. Lihaisampi.

Nälkäisenä kaupassa osui silmään tämmöinen pakaste. Ja niin pitkään olen metsästänyt rakenteeltaan täydellistä jauhelihapihviä. Tämän myötä sen löysin. Ja tämä on ihan simppeli peruspihvi. Täytynee koittaa eri variaatioita tähän lihaan. Mutta nyt halusin aivan perusjutun. Ei paljon mausteita, vaan lihan maku rehellisesti esiin.

Pakaste maksoi jonkun 5 - 6 € ja liha vaikuttaa kyllä todella laadukkaalta.


KARITSAN JAUHELIHAPIHVIT

400g Karitsan jauhelihaa
1 Kevätsipuli varsineen
4 Valkosipulin kynttä
1 Kananmuna
n. 1dl Korppujauhoja
Suolaa
Chiliä
Mustapippuria

Kevätsipuli varsineen pieneksi silpuksi. Samoin valkosipuli. Ja kaikki vaan sekaisin, pyöritetään palloksi ja litistetään tiukaksi pihviksi. Uuniin 225 astetta ja noin 10-15 min.

Sitten vaan sopivalla lisukkeella nautiskelemaan tai vaikka hampurilaispihviksi. NAM!

Kyllähän se pikkasen riipasee kun pienen eläinvauvan lihaa pistelee poskeen. Niitä poloisia kasvatetaan vain sitä varten, että me ihmiset saadaa loihtia herkkuja vatsan täydeltä. Pienillä ei elon alkuvaiheillakaan ole elämällä muuta merkitystä. Keväällä mä en pystynyt syömään lihaa juuri ollenkaan kun ajatus pyöri elävän eläimen ympärillä. Ja pahemmalta tuntui tuo tehotuotanto. No, tuntuu se vieläkin. Esim. kanaa en pysty syömään kun ei sitä ole luomuna saatavilla. Vaikka ei se luomukaan eläimen hyvinvointitakuita anna...
Mutta näin ajattelevanakin ihmisenä mulle iskee toisinaan se lihanhimo. Ja nyt se on päällä. Ja se lähtee vain sillä itsellään. Joten, pihvit oli hyviä. Eikä varmastikaan viimeinen kerta kun niitä teen. *huoh*, voi pieniä, voi poloisia.....

Mansikka-limekakku

Intouduinpa pitkästä aikaa leipomaan jotain makeaa. Pitäähän sitä lomakakku töihin viedä kun parin päivän päästä kesälaitumet kutsuu :) Ja samalla kakullahan voi "juhlistaa" syksyllä alkavaa uutta työkuviota, uusia haasteita.
Aamulla ajatuksena oli vain mansikka, lime ja helposti kuljetettava herkku. Tämmöinen siitä sitten syntyi.

Reunaa piti vielä vähän siistiä

Kääretorttupohjaan tehty mansikka-limerahka. Päälle mansikoita, limenkuorta ja sokerikiille kruunaamaan kakun.
Hieman liian kuivaksi mielestäni jäi kakkulevyt. Ja ehkä hivenen olisi saanut olla makeampaa. Ehkä päällä olevien mansikoiden päälle olisi voinut ripotella hieman sokeria. Vaikka siihen se sokerikiille tulikin. Muuten oli kyllä hyvä. Limeä juuri sopivasti antamaan makua, mutta ei ollut hallitseva. Kakkulevyt oli loistavan kuohkeat.
Kyllä tämän tarjolle voi viedä.

MANSIKKA-LIMEKAKKU

Pohja:

4 Kananmunaa
1,5 dl Sokeria
1 dl Vehnäjauhoja
1 dl Perunajauhoja
1,5 tl Leivinjauhetta

Vatkataan muna ja sokeri vaahdoksi. Tee vaahdosta kunnolla kuohkea. Tässä vaiheessa ei kannata kiirehtiä ja fuskata. Muut kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään siivilän läpi vaahtoon. Varovainen sekoitus riittää, älä vatkaa enää tässä vaiheessa.
Kaadetaan taikina leivinpaperilla vuorattuun peltiin ja paistetaan 200 asteessa n. 6-8 min.
Kumoa levy kuumana sokeroidulle leivinpaperille, näin saat leivinpaperin hyvin irti levystä.
Kostuta levy esim sokerivedellä.

Täyte:

1 prk Maitorahkaa
Kermavaahtoa (mä käytin 1 dl'stä vaahdotettua)
½ Limen mehu
Mansikoita tilsittyinä ja paloina
(Hyytelösokeri-vesiseosta) tai Sokeria

Kaikki vaan sekaisin. Lisäsin hyytelösokeri-vesiseosta. Ajattelin josko se pikkasen jähmettäisi täytettä.

Päälle:

Puolikkaita mansikoita
Limen raastettua kuorta. (mulla meni 1 lime)

Sokerikiille:

1 dl Hyytelösokeria
1 dl Vettä

Keitetään n. minuutti. Kun sokeri on liuennut, saa neste hetken jäähtyä.

Leikataan kääretorttupohja puoliksi. kostutetaan, täyte toiselle puolikkaalle ja kansi päälle. Ladotaan mansikat ja lisätään limenkuoriraaste päälle. Lopuksi sokerikiille ja kakku jääkaappiin jähmettymään.

Vårwit

Tämän pullon nappasin mukaan Jumbon citymarketista ja ihan vain etiketin takia. Sen verran oli hauska ja silmiin osuva. Mutta ulkonäön perusteellahan monesti ostosvalinta tehdäänkin. No ei tietenkään pääosin, mutta kyllä mulla vaikuttaa ulkonäkö/etiketti jos on kaksi samantyyppistä tuotetta ja niistä pitäisi valinta tehdä. Mutta sehän onkin se ensimmäinen asia minkä kanssa kosketuksiin tuotteeseen joudutaan.

Mutta takaisin olueeseen. Olut on lasisssa ja lasi kohta tyhjä. Eli maistui.
Jos ihan oikein ymmärsin etiketistä, niin oluessa on yhdistetty saksalais- ja belgialaisoluiden perinteitä. Belgialaismaltaita ja baijerilaista hiiva maustettuna belgialaistyylisesti appelsiininkuorta ja korianteria käyttäen. Siis kyseessä on vehnäolut. Suodattamaton sellainen. Olut on pantu Skotlannissa Brewdog panimolla Tanskalaiselle Beerhere panimolle.

http://www.beerhere.dk/

Mutta makuun. Aika kevyt ja helppo. Vehnäoluen tuttu maku kyllä tulee esiin, mutta ei niin voimakkaasti. Uskoisin, että helppo olut tutustua vehnäoluiden maailmaan. Mausta en kyllä osannut löytää appelsiinia enkä korianteria. Kelpo kaupan vehnäolut. Prosentteja löytyy 4,5.

Burger & Bun L.A. Lager Mikkeller

Tämä olut osui silmään alkossa ihan etiketin takia... Ja hämmästyin suuresti kun maa olikin Tanska. Jotenkin mulla on ollut semmoin täydellisen burgerin metsästyskausi, joten luulen sen vaikuttavan siihen, että etiketti pompsahti silmille.
Etiketti antaa 100 prosenttisen mielleyhtymän jenkkeihin, mutta panimo on Mikkeller... Toisaalta mietin miksi mielestäni hyvä pohjoismaalainen panimo haluaa jenkki-mielleyhtymän.... Melkein sen takia olisi tehnyt mieli jättää ostamatta ko olut.

No, kyseessä on lager. Tottakai on lagerin maku, mutta greippi jyrää mielestäni liikaa... greipin maku tulee heti suuhun, pysyy ja on jälkimaussa. Ja suuhun jää greippikaljamaku...

En oikein tykkää. Enkä keksi minkä kanssa tämä sopisi.
Hinta tälle oluelle on 3.95€ ja prosentteja löytyy 5.

Midtfyns Bryghus Chili Tripel

Bongasin tämän oluen alkon nettisivuilta kun aikaa tappaakseni siellä surffailin. Tämä Tanskalainen ale (luostariolut) on käsittääkseni vain Arkadian myymälässä ja kuuluu erikoisvalikoimaan. Netissä oli maininta, että ostomäärä olisi 800 pulloa. Joista yksi on jo minun lasissa :) Ja varmasti haen toisen ensi viikolla...
Silmiini tämä pomppasi kun nimi sisältää sanan chili.  Mä odotan, ja vieläkin odotan chiliolutta missä se chili tuntuu...

Väri tässä oluessa on samea meripihkan ruskea. Tai koen tuon sameuden sillä, että läpinäkyvyyttä ei ole.
Maku on makeahko. Hieman hedelmää. Pehmeä. Chiliä tai chilin jälkipoltetta en tunne. Mutta tykkään. Tosin sitä chiliä kaipaisin. Mä niin haluasin maistaa sellaisen oluen, jossa chilin polte tulee.. Liekö sitten mahdottomuus.. Vai pitääkö laittaa oma panimo pystyyn. En ainakaan ole törmännyt poltteeseen vaikka paria chiliolutta olen maistanut.
Kyllä tästä löytyy se luostarioluen samankaltaisuus maussa. Tai tyyliltään samanmoinen mitä olen luostarioluita maistanut.
Ei semmoinen löytö jota hamstraisin kotiin, mutta hyvä. Ja jos alkosta vielä löydän, toki voin muutaman ostaa.

Hintaa 0.5 litran pullolla on 7.14€ ja prossia löytyy 9.2, jonka huomasin vasta kun juoma oli jo lasissa.. Mutta ei tule alkoholin maku läpi.
Ainut mikä surettaa (jos pitää keksiä moinen), niin lasi olisi mielellään saanut olla toisenlainen.

Maailman paras MustaherukkaLikööri

NAMIA :)

Saatiin kerran maistiaisiksi itsetehtyä mustaherukkalikööriä ja silloin kun sitä joulupöydässä juotiin, päätin etten enää ikinä sorru valmiiseen/teolliseen mustaherukkalikööriin. Tosin ei mulla ikinä ole tainut mielessä käydäkään kyseisen liköörin ostaminen.
Mutta tämä itsetehty, makea, tahmea, jähmeä ja pehmeä juoma on vakiinnuttanut paikan mun jääkaapissa :) Viimekesän satsissa alkaa jo pohja näkyä, joten kun mustaherukat kypsyvät, on pakko laittaa uusi satsi tulemaan. Huono puoli tässä on se, että tekeminen tai makujen muhevoituminen kestää vähintään 3 kuukautta.. Toki tätä pitää maistella pitkin matkaa :) Siinä se jutun juoni piileekin.. Kannattaa vaan heti laittaa kunnon satsi tulemaan. Jos kerran tekee, tehdään sitten kunnolla :) Lupaan ettei tähän tule pettymään. Maku on niin aito mustaherukka.. Siis aivan sitä itseään. Viinanmaku ei tule yhtään läpi.

MUSTAHERUKKALIKÖÖRI

4dl Sokeria
0,5 kg Mustaherukoita
5 dl jotain kirkasta (itse laitoin koskenkorvaa)

Laita ainekset tiiviiseen lasipurkkiin. Sellainen jossa on tiukka kansi, koska tätä pitää aika-ajoin sheikkailla.. Purkki vaan esim. jonnekin viileään komeroon (ei jääkaappiin). Siellä sitten maistellen, haistellen ja sheikaten. Kun olet sitä mieltä, että likööri on valmis, siivilöidään marjat pois. Ja juoma pulloon, pullo jääkaappiin ja nauttimaan.
Marjoista mä vielä keitin hillon.

Maukkaat Muffinit

Aivan mielettömän hyvä tarjottava juhlissa tai muuten vaan syötäväksi. Ei tietenkään mistään kevyemmästä päästä, mutta eipä sen aina tarvitse ollakaan. Itse tein näitä muffineja omiin synttärijuhliin ja näytti tekevän kauppansa loistavasti. Aikaa tekemiseen ei mene paljonkaan ja kaiken lisäksi todella helppo homma. Ja erittäin maukkaita. Mä olen tehnyt vaan lohitäytteisiä, mutta eri vaihtoehdoilla saa mukavaa vaihtelua makuihin.
Tämänkin ohjeen löysin suuressa käytössä olleesta Heléne Johanssonin kirjasta LEIPÄ. Alan tulla siihen tulokseen, että kirjan mikään resepti ei tule pettämään. Paljon eri leipiä siitä olen jo tehnyt, mutta reippaasti on vielä tekemättä.

MAUKKAAT MUFFINIT

275g vehnäjauhoja
210g grahamjauhoja tai täysjyväspelttijauhoja
15g leivinjauhetta
10g sokeria
3 kananmunaa
300g vettä
100g kylmäpuristettua rypsiöljyä
200g maustamatonta jugurttia

TÄYTE (aineksia oman maun mukaan)
Savustettua lohta
Juustoraastetta
Tilliä
Päälle seesaminsiemeniä

Sekoita kuivat ainekset. Vatkaa munat kuohkeaksi toisessa kulhossa ja sekoita joukkoon vesi, jugurtti ja öljy. Kääntele munaseos jauhojen sekaan ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Sekoita vaan sen verran, että taikina tasaantuu, ei liikaa. Sekoita vielä täytteet taikinaan ja jaa muffinivuokiin tai muffinipellille. Paistetaan 175 asteessa n. 25-35 minuuttia riippuen muffineiden koosta.
Mulla tuli tästä satsista 15 muffinia.
Ja tosiaan vain mielikuvitus on rajana täytteisiin.

Muffinipellillä nuo kohoaa jotenkin paremmin ja muoto on kivemman näköinen. Ne mitkä ei mahtunut pellille laitoin paperisiin muffinivuokiin, mutta siinä ne levähti lättänäksi.

Värikäs Kasvisvuoka

Ihanaa käydä kaupassa pitkästä aikaa ajan kanssa. Vihannesosasto oli niin värikäs ja melkein iski valinnanvaikeus tai ehkä pikemminkin ostohysteria. Onneksi mä olin jo vähän miettinyt mitä ruokaa laittaisin, muuten olis ainekset taas kymmeneen eri satsiin. Meidän perheessä on kyllä huomattava ero rahan käytössä, siis ruokakauppaan. Mä hamstraan ja ostan mitä ihmeempiä asioita, kun avokki taas ostaa vaan sen mitä tarvitaan. No, kröhöm, ehkä joskus sit iltasin iskee ahdistus kun jääkaappi on niin tyhjä ;) Tosin se ahdistus iskee myös jos joutuu heittää pilalle mennyttä ruokaa roskikseen. Eli kun mulla esim. pitkä työputki, ruokarahat säästyy..

Mutta tähän kasvisvuokaan. Mä niin halusin värikkään ruuan ja mielellään suht kevyen... Siis suht... :)

KASVISVUOKA

1 Munakoiso
1 kesäkurpitsa
1 Punainen Paprika
1 Keltainen Paprika
½ Purjo
1 pkt Tofua
n. 2 dl Kreikkalaista Jugurttia
Loraus Soijakastiketta
Reilusti Tandoorimaustetta
n. 1 dl Juustoraastetta

Leikataan kaikista ohuita viipaleita ja kerroksittain vuokaan. Tofu saa jäädä sinne kasvisten keskelle. Jugurttiin sekoitetaan soijaöljy ja mauste. Reilu puolet jugurtti-mausteseoksesta tofujen päälle ja loput laitoin vuokaan kaikkien kasvisten päälle. Siihen vielä pikkasen juustoraastetta ja uuniin. 200 astetta ja n. 40 min.

Tuli kyllä hyvä ruoka. Jugurtista tuli uunissa aika vetinen, mutta ei se haitannut ollenkaa. Ja ruoka ei ollut liian mausteinen, kasvisten oma maku tuli kivasti esille mutta tandoori maistui.
No nyt jälkeenpäin huomaan, että pikkasen tuppaa närästämään. Ehkä nuo paprikat saa sen aikaiseksi.

Tofumunakas

Pysytään aiheessa nopea ruoka / jääkaapin tyhjennys... Taas näin vapaapäivänä kiire on kova, eikä kauppaankaan ehdi. Treenin jälkeen nälkä kurnii vatsassa ja vaateostoksille pitäis lähteä. Ja se on hommaa mihin ei kannata nälkäisenä ryhtyä...
Jääkaappi ammottaa tyhjyyttä, mutta löytyi kananmuna, pehmeää tofua ja sitä parmankinkkua. Haa, munakas!

TOFUMUNAKAS

1 kananmuna
2 rkl pehmeää tofua
liraus maitoa

Raastettua parmesanjuustoa
siivu parmankinkkua

Muna, tofu ja maito sekoitetaan keskenään ja vatkataan pikkasen niin, että tofu mukavasti sulautuu joukkoon. Pienelle paistinpannulle ja mieto lämpö. Kun alkaa olla lähellä valmista, raastetaan juustoa päälle ja siivu parmankinkkua. Hetki vielä levyllä ja sitten lautaselle.

En oo ikinä aiemmin ajatellut tuota pehmeää tofua munakkaaseen. Mutta loistoidea :) Munakkaasta tuli mukavan kuohkea ja ruokaisa. Hyvä yhdistelmä.

Pakko kyllä kohta löytää se aika kunnon kokkailuille... Mihin ihmeeseen tää aika menee....

Todella nopea PestoPasta

Joskus on vaan sellainen päivä, että huomaa yht'äkkiä kiireen iskevän. Vatsa on tyhjä, eikä jääkaapissakaan oo mitään nopeaa vatsantäytettä. Nopea pohdinta mitä ehtis tehdä kun ei oikein nuo kaupan einessapuskat kiinnosta. Ja sit jos jättää syömisen iltaan, tulee ahmittua ihan mieletön satsi kaikkea mahdollista.
Tänään mut pelasti pasta, pesto ja tomaatti.

TODELLA NOPEA PESTOPASTA

Luomu Täysjyväpasta (keitinvedessä pikkasen suolaa)
2 rkl Vihreää Pestoa
n. 8 kirsikkatomaattia

Parmesanjuustoa ja Parmankinkkua päälle


Keitetään pasta, kaadetaan vesi pois. Pesto sekaan ja tomaatit, hetki vielä levyllä. Siitä sitten lautaselle, raastimella juusto ja parmankinkku mukaan... NAM!

Tekemiseen ja syömiseen menee max 30 min jonka aikana vaatteet päälle ja kassin pakkaus... Ja eikun menoksi :)

Pizza

Sain tuossa viikko sitten synttärilahjaksi pizzakiven. En itse tätä kyseistä tavaraa ollut ikinä ajatellutkaan.

Niin puhdas pizzakivi vielä

Nyt olen siinä paistanut muutamaan otteeseen leivät. Ruisleipiä ja mallasleipiä. Ja varsinkin mallasleivistä huomasin sen rapeuden.
Tänään sitten testasin pizzakiven toimivuuden pizzaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että ei tee mieli enää tehdä kotona pizzaa leivinpaperille. Kyllä tämä tuote on minun mieleeni. Aivan loistava. Mä suosittelen kotipizzan paistajille.
No, tämä eka kerta oli ehkä vähän sottainen kun nälkäsenä tein liian ison pohjan. Sen verran kuitenkin ajatus kulki, että kannattaa pohja siirtää pizzalapiolle kun alkaa laittaa täytteitä. Ja tuon lapion kokoinen pohja voisi olla hyvä mitta.

PIZZAPOHJA

350 g Durum vehnäjauhoja
1 pss Kuivahiivaa
1 tl Suolaa
2 1/4 dl Lämmintä vettä
2 rkl Kylmäpuristettua rypsiöljyä

Yhdistetään jauhot, hiiva ja suola. Sekoitetaan öljy lämpimään veteen. Lisätään vesi-öljyseos jauhoihin vähän kerrallaan samalla vaivaten taikinaa. Kannattaa vaivata kunnolla. Mä teen sen ihan käsin ja hyvä tulee. Kunhan vaan malttaa käyttää siihen aikaa. Mä vaivasin n. 10min. taikinasta tulee nopeasti kiinteä ja irtoaa käsistä. Sitten vaan kohoamaan. Mulla oli lähes tunti. Tässä vaiheessa valmistaa täytteet näpsästi. Taikin turpoaa kaksinkertaiseksi, mutta kun sitä vielä hetken vaivaa ja puristelee, laskee taikina puolella. Ja puristele niin, että ilmakuplat puhkeaa. Sitten vaan kaulimaan mahdollisimman ohueksi. Ja jos siihen on saanut hyvän sitkon, saa siitä tehtyä todella ohuen.

Lähestulkoon läpikuultavan ohut

Tästä pizzasta tuli texmex-pizza.

TÄYTTEET

Paistettua naudanjauhelihaa johon laitoin reilusti texmex-maustetta
Jalapenoviipaleita
Tomaattiviipaleita
Aurajuustoa (ihan pikkasen)
Valkosipulia
Oreganoa
Juustoraaste

Pikkasen rikkoontunut

Tomaattikastikkeen tein tällä kertaa niin, että laitoin pyreeseen valkosipulia, mustapippurirouhetta, soijaöljyä ja oreganoa. Jos mulla olisi ollut paseerattua tomaattia, olisin sitä vielä lisännyt keveyttä antamaan. Tai tavallista tomaattiketsuppia. Ja jättänyt soijakastikkeen pois.

Ateria on valmis :) Ja olut kyytipojaksi

NAM! Reunat jäi vähän liian leveiksi, mutta se oli liian ison pohjan syytä

Herkullinen

Pizzakivestä vielä. Kivilevy laitetaan uunin alimmalle tasolle. Lämmitetään uuni ihan kuumaksi, annetaan levyn kuumentua vielä 5-10 min uunin termostaattivalon sammuttua. Ja sitten paistettava vaan kivelle. Kiven kuumuus periaatteessa paistaa sen pizzan pohjan kautta. Ja siihen menee ehkä 5-7 min. Riippuu pohjan paksuudesta. Mutta suosittelen todella ohutta pohjaa.

Siellä se on, kivellä

Kivi tekee pohjasta todella rapean ja pizzasta muutenkin hyvän. Ei tarvi paistaa niin pitkään et juusto päällä ruskistuu..Täytyy sanoa et pizzeriatason pizza. Tai siis parempi :) Ja mielestäni pizzasta tuli hyvin kaunis.

KESÄ :) ja Pauli...

Jopas on aika vierähtänyt viime turinoista. Taitaa osasyy olla tuo taivaalle ilmestynyt lämmin mollukka. Onneksi näyttäis siltä, että se on jäänyt pysyvästi. Josko sitä sitten soisi hetken sisätilalle ja tietokoneelle... Makuja on tullut maisteltua kuitenki, mutta täytyy myöntää, että keittiössä ruuanlaitto on kyllä ollut vähäisempää. Aika ja hakeutuminen ulos on suurin syy siihen. Ja kun tuo ulkolämpömittari on kohonnut +20 asteen pintaan, myös meidän sisälämpö on kohonnut sinne +25 asteeseen. No, se on pientä vielä. Kun kesä kunnolla ottaa otteen, ei täällä alle +30 asteen olla missään vaiheessa vuorokautta. Se pikkasen lieventää keittiöintoilua ja helposti sortuu siihen nopeaan ja helppoon ruokaan. Syötävä kuitenkin on. Ja mun ruokahalu ei laske vaikka hellejakso kestäisi koko kesän.

Tässä vaiheessa iskee aina se pikkuruinen oman pihan kaipuu. Mitä kaikkea mä tekisinkään jos mulla olisi piha minne saisin grillin. Ah, se olisi niin upeaa. Mun ruuanlaiton mielikuvitus kasvaisi ainakin 150%'a. Mutta eiköhän me tänäkin kesänä pari reissua tehdä jonnekin puistoon Pauli-Pallogrillinkanssa.

Ostettiin jokunen kesä sitten ihana turkoosi minipallogrilli. Ja yllättävää kyllä, sillä saa hyvät ja lämpimät grillieväät. Ja potku riittää muutamaan settiin yksillä hiilillä. Tilaahan siinä ei ole suurelle aterialle. Mutta tyydyttää grillausintoa. Ja hei, eihän sitä tarvitse jättisatseja vedellä. Tietenkin huolehditaan siitä, ettei suurempaa paloa saada aikaiseksi.
Ja toki Helsingistä löytyy grillauspaikkoja. Ainakin kerran kesässä pitää tehdä retki Pihlajasaareen, missä on kunnon keittokatokset ja vesipisteet. Mukavasti sielläkin kesäpäivä menee. Sinne mentäessä on kyllä raahattavaa, mutta kummasti on kassit tyhjät illalla kun poispäin suuntaa.
Mutta kyllä se ison grillin kaipuu iskee kuitenkin toisinaan. Se iso tila tehdä. Tai pihalla kesäkeittiö. Nyt lähtee kyllä mielikuvat liikkeelle :) Huokaus ja Nälkä....

Mutta joo, kyllä kaupungissakin pystyy kesänpuuhista nauttimaan... Eli TERVETULOA KESÄ!

Pääsiäismenu: uunisiika & bataattipyree

Näin pääsiäisaikana ja pitkinä pyhinä olisi synti olla tekemättä jokin vähän juhlavampi ruoka. Meillä se sitten sattui lauantaille mikä ei nyt ihan juhlapyhä ole... Mutta pääasia että yhdelle päivälle satsaa pikkasen hienommin.
Kaupasta oli tarttunut mukaan kokonainen siika ja siitä sitten loihtimaan apetta. Kaveriksi lautaselle siika sai bataattipyrettä ja salaattia. Periaatteessa ihan perusraaka-aineet, mutta meillä on hyvin hyvin harvoin siikaa. Lähinnä ehkä siksi kun liian helposti tarttuu siihen ainaiseen loheen. Ja vielä harvemmin kokonaista kalaa tulee ostettua.
Siitä sitten suomustamaan ja maustamaan. Eikä sekään niin sottaista puuhaa ollut mitä olin pelännyt. Kyllähän sitä kalojen kanssa on aiemminkin tullut puuhattua, mutta onhan siitä aikaa.

UUNISIIKA

Kokonainen siika
Suolaa
Mustapippuria
Tuoretta korianteria
Valkoviiniä
Voita

Kun kala on huuhdeltu ja kuivattu, hankaa suolaa ja mustapippuria kalan sisäpuolelle. Nippu tuoretta korianteria myös ja pirskotetaan vielä valkkaria. Kaikkea oman maun mukaan.
Viilletään terävällä veitsellä muutamat viillot kalan kylkeen molemmin puolin ja laitetaan vielä sinnekin suolaa ja mustapippuria. Lirutin niihinkin vielä valkkaria ja voinokareet lopuksi.
Olin laittanut vuuan pohjalle muutaman nokareen voita ja pikkasen valkkaria.
Sitten kala uuniin 200 astetta ja n. 15-20 min.

BATAATTIPYREE

1 iso bataatti
1 kerma (2dl)
Kasvisliemijauhetta (n.1 tl)
Valkoviiniä (vajaa desi)
Vettä

Pilkotaan bataatti kuutioiksi ja laitetaan kattilaan. Lisätään kerma, valkkari, vesi ja kasvisliemijauhe. Nestettä yhteensä sen verran että bataatit just ja just peittyvät. Ei liikaa, muuten maut hukkuvat siihen. Keitinlientä käytetään nesteenä kun soseutetaan bataatit.
Kun bataatit on pehmennyt, siivilöidään neste. Soseutetaan sauvasekoittimella ja lisäätään nestettä aina vähän kerrallaan ettei ihan liian löysää tule. Saa olla reilusti löysempää kun esim perunamuusi. Soseuta ihan kunnolla ja käytä siihen aikaa. Tee siitä ihan silkkisen sileetä. Maista tarviiko lisätä esim. suolaa. Mä kyllä maistelin jo keittovaiheessaki, keittoneste kertoo jo maun.

Yllätyin kyllä todella, että kala oli just sopivasti maustettu. Tai lähinnä suolan määrä oli hyvä. Yleensä mulla käy kalan suolauksessa niin, että on joko liikaa tai liian vähän. Nyt oli just eikä melkein. Kalan oma maku tuli selkeesti esille ja valkkari toi siihen meheyttä vielä lisää. Ja taas tässäkin kokeilussa tajusin kuin helppoa tuon kokonaisen kalan valmistaminen on. Enkä suuremmin antanut niiden muutamien ruotojen häiritä mitkä laitaselle kulkeutui.

Ja bataattipyree... Taivaallista. Niin pehmeän samettista. Löysin bataattipyreen ohjeen yhdestä blogista.
(http://sitruunaruoho.wordpress.com/2011/04/02/haran-sisafilee-olutkastikkeella/)
Valkkarin keksin lisätä siihen itse, ko ohjeessa ei ollut. Mutta kun se pullo siinä vieressä oli, pitihän sitä lirauttaa.. Ja uskon, että oli hyvä idea. Mä käytin puolimakeaa valkkaria näihin molempiin ruokiin. Ja onnekseni sitä jäi lasillinen vielä ruuankin kanssa.
Bataatin maku tuli hyvin esille. Raikas, makea, aurinkoinen... Pehmeä, samettinen, silkkinen.... Suutuntuma oli ihana. Mutta se täytyy jokaisen kokea itse. Eli bataatin ostoon ja tekemään...

Tulikohan juotua liikaa viiniä aterian kanssa kun en muista mitä jälkkäriä nautittiin... hmm... hmm... aaaa, taidettiin ottaa makeaa jälkiruokaviiniä ja pashaa.. Joo, niin se meni :)

PASHA
(Ohje kotiliedestä)

250 g maitorahkaa
100g pehmeää voita
1 kananmunan keltuainen
1 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
3 tl vaniljasokeria (Mä laitoin 2tl vaniljasokeria ja 1 tl vaniljajauhetta)
1 rkl sitruunan mehua (laitoin ainakin tuplat)
2 rkl mantelirouhetta (myös tuplasatsi)
2 rkl rusinoita

Liota pastamuottia jos se on puinen n. tunti vedessä. Keitä sideharsoa kiehuvassa vedessä hetki. huuhtele kylmällä vedellä.
Vatkataan kerma vaahdoksi ja toisessa astiassa voi ja sokeri vaahdoksi. Yhdistetään kermavaahtoon muut ainekset. Myös voi-sokerivaahto. Aseta muotti johonkin kulhoon. Vuoraa muotti sideharsolla. Lusikoi massa muottiin ja annetaan valua jääkaapissa seuraavaan päivään. Jos annos on isompi, valumiseen menee pari vuorokautta.

Tämä on niin hyvää, mutta tuhtia syötävää. Mietinkin jos rasvan jättäisi kokonaan pois, toimisiko tämä... Täytynee kokeilla. Mutta pasha on hetkeksi tauolla. Tätä kun tuli tehtyä kaksinkertainen annos. Kahdelle ihmiselle aikamoisesti syötävää. Oli ensimmäinen kerta kun tähän herkkuun tutustuin. Jostain kumman syystä olen luullut tätä pahaksi. Mutta kun aineksia katsoo, eihän tää voi olla kun hyvää... NAM!

St Feuillien Cuvée de Pâques

Pitkäperjantai ja pasha laitettu valumaan sekä  pääsiäisen leivät leivottu. Eilen illalla tuli käytyä alkossa epätoivoisesti pääsiäisolutta ostamassa. No eihän siellä enää montaa laatua ollut. Ja tietenkin se mitä olin ajatellut, löytyi vain tyhjä hylly. No onneksi siellä kuitenkin on sitä valinnan varaa. Tämä belgialainen olut pääsi sitten matkaan mukaan ja kaiken tämän aherruksen jälkeen olen sen ansainnut.

Väri on minusta upea kupari. Herkullinen. Voimakastuoksuinen. Sitruksinen ja kenties havuinen mitä alkon kuvaus antoi mausta ymmärtää. Vaahto oli runsas ja pehmeä. Todella pehmeän näköinen.

Maku oli hyvä. Sitrus tuli esiin selkeästi. Ja yrttisyys hivenen. Täyteläisen pehmeä. Ei makea, mutta ei missään nimessä kitkeräkään. Pehmeä on oikea sana. Makua tämä antaa, ainakaan mä en jäänyt kylmäksi. Sitrus antaa tuolle hyvän vivahteen... Tykkään. Olishan näitä voinut ostaa enempikin :)

Prosentteja tässä on 7,5%

KOKOMO Tikibar & Room

Tutustuin tuossa jokin aika sitten Citydeal-palveluun ja heti seuraavana päivänä liittymiseni jälkeen oli ostettavissa kolmen ruokalajin menu kahdelle Kokomossa. Hintaa tällä oli jotain 50€. En ihan tarkkaan muista. Pienen googlettamisen jälkeen olin sitä mieltä, että olis synti jättää moinen tilaisuus käyttämättä. Ostin diilin, varasin pöydän ja viime sunnuntaina käytiin avokin kanssa nauttimassa menu. Ja nimenomaan NAUTTIMASSA :)

Ensinnäkin paikka oli todella, todella upea, häkellyttävä. Sisustus oli jotenkin niin "mukaansa tempaava". Rentous valtasi kyllä koko mielen. Eihän sitä paikkaa voinut kun ihastella. Tässä linkki josta voi pikkasen fiilistellä.
http://www.kokomo.fi/kokomo.php?city=hki

Ja vaikka kuin oli sunnuntai ja kellokin vasta neljä iltapäivällä, aloitettiin cocktaililla. Sekin olisi ollut synti jättää ottamatta. Se oli niin hyvä. Oli kyllä semmoinen aito oikea, kunnolla tehty ja sheikattu. Ei mitään tikulla sekoitettu liru.
Mä otin Kokomo Zombien. Aloitin sunnuntaimenuun kolmen eri rommin cocktaililla. En kyllä muista mitä muuta siinä oli, mutta hyvää se oli... Cocktail tajottiin tietenkin asianmukaisessa lasissa.

Kokomo Zombie

Alkuruuaksi mä valitsin RUMAKIn, pekoniin käärittyä kananmaksaa. Avokkini valitsi TIGI SCALLOPin, paistettuja kampasimpukoita. Nii, tähän menuun oli laitettu muutamat vaihtoehdot jokaisesta ruokalajista. Otettiin eri vaihtoehdot, paitsi jälkiruuassa pysyttiin samassa. Mä pysyin liharuuissa vaikkakin käyn tätä taistelua lihansyönnistä.
Ruuat tarjoiltiin näyttävästi ja esillepanoon oli kyllä satsattu. Alkuruuaksi oli hyvänkokoiset annokset. Ja maku oli myös hyvä molemmissa. Maksa oli mureaa ja pekoni rapeaa.

Rumaki

Tiki Scallop

Pääruuaksi mulle tuli BURNING PEPPER BEEF, pippuroitu naudan sisäfilee, kasvispaistos ja friteerattuja bataatteja. Anis-soijakastike ja wasabimajoneesi oli erillisissä kupeissa. Avokille tuli CHILI OF THE SEAS, chiliöljyssä paistettua kuhaa, kasvispaistos ja limeriisiä. Minttu-korianterijugurtti oli myös erillään.
Ne bataattiperunat oli aivan mahtavia. Ja liha oli medium, niinku pitikin. Mä tykkäsin tästäkin annoksesta.
Avokin kala näytti ensin pakastealtaan kalamyllyn läpikäyneeltä "leikkeeltä". Mutta tarkempi tarkestelu oli kaukana siitä ja kyllä se ihan oikea kalafilee oli. Pikkasen maistoin sitäkin ja hyvää oli.
Näissäkin esillepano ja tarjoiluastiat oli upea.

Burning Pepper Beef

Chili of the Seas

Ja jälkiruoka minkä pitäisi kruunata ateria... Se TODELLAKIN kruunasi. Siinä lähti jo kielikin mukana. Kyseessä oli TANNED  SURFER, kokomon suklaakakkua, vaniljajäätelöä ja mansikka-chilikastiketta. Jokaisella, jolla on mahdollisuus käydä kyseisessä paikassa, täytyisi kokea tämä Herkku... Herkku Isolla HOOLLA!
Se suklaakakku oli niin mehevä. Sopivan kostea. Täydellinen. Ja se kastike, hetken luulin olevani taivaassa. Tai itseasiassa koko tämän kokomoajan luulin olevani taivaassa. Mutta onneksi maan päälläkin on tämmöisiä paikkoja.
Siinä kastikkeessa mansikka maistui niin aidolle mansikalle. Ja se oli 100%'nen mansikan maku. Chilin tulisuus tuli sitten lopuksi ja tuntui nielussa. Se ei sotkeutunut siihen mansikkaan ollenkaan. Aivan mieletön yhdistelmä. En aiemmin ole noita aineksia yhdessä edes ajatellut.
Ja kun kovasti kastiketta kehuimme, saatiin sitä pikkasen kotiinviemisiksikin :) Loistavaa palvelua.

Tanned Surfer

Melkein nuoltu lautanen

Kokonaisuudessaan aivan loistava menu. Ruokien välissä oli mukava tauko, ehti rauhassa sulatella ennen seuraavaa annosta. Muttei myöskään liikaa odottelua. Tuollainen upea paikka niin kyllähän siellä viihtyy. Palvelu oli loistavaa. Rentoa ja hyväntuulista. Hintataso ehkä pikkasen keskitasoa korkeampi, mutta kyllä hyvästä on valmis maksamaankin.

Laskukin tuli asianmukaisessa purnukassa pöytään

Mä suosittelen tätä paikkaa suuresti. Ainakin minun mieleeni oli. Ja aion kyllä mennä uudestaankin. Ehkäpä voisi joku kaunis kesäilta mennä katsomaan millainen iltameno siellä on :)