Mansikka-Raparperimehu

Raikkaan viileetä juotavaa

Tämän ohjeen löysin viime kesänä lehdestä, oliskohan ollut Kymen sanomat. Urakalla sitten aloin tekemään kun porukoiden mökkinaapurilta raparperejä kannoin kassikaupalla kotiin. Itseasias alkuperäinen ohje on pelkästään raparperi, ja sitä viime kesänä tein litrakaupalla.. Mutta hyvin on pakkasesta huvennut. Ja tästä saa mm. todella hyvää boolia. Tämä kun on pikkasen kirpeä, tätä kelpaa juoda kesähelteelläkin. Tosin sokerin määrällä pystyy tekemään makeampaakin ja alkuperäisessä ohjeessa oli reilusti enempi sokeria. Mutta mä en niin makeasta tykkää, mehussa, niinpä vähensin sokerin määrää.
Ja tämä ohje on sovellus alkuperäisestä. Tämä on niin helppo ja yksinkertainen valmistaa, että ei kun pihanperältä raparperit mehuksi :)

Mansikka-Raparperimehu

1 kg Mansikoita
1 kg Raparperiä
2-3 rkl Sitruunahappoa (saa apteekista)
4 l Vettä
n. 6-7 dl Sokeria

Huuhtele ja paloittele raparperit, siisti mansikat. Pane kulhoon ja sekoita sitruunahappo sekaan. Lisää kiehuva vesi. Anna seistä huoneenlämmössä vuorokausi. Siivilöi ja lisää sokeri. Pullota.

Näistä se syntyy

Herkullisen punaista

Tarjoiltaessa laimennetaan vedellä tai vichyllä. Mulla laimennussuhde on noin ½. Maun mukaan tietenkin. Maistiaisen laimensin vichyllä ja kyllä se oli raikkaan pirteä juoma :)

Juomatiivisteen voi myös pakastaa.

Itse keitin mansikka-raparperimäskistä hilloa. Mietin vaikuttaakohan sitruunahappo siihen mitenkään.... No se jää nähtäväksi.

Karitsan jauhelihapihvit

Kyllä se niin vaan on, että jos mä vielä jauhelihapihvejä, -kebakoita, -pullia teen, teen se lampaan- tai karitsan jauhelihasta. Näin on....
MAKU on paljon parempi. Maukkaampi. Vähärasvaisempi.
KOOSTUMUS on kiinteämpi. Ziljoonasti kasassapysyvämpi. Miellyttävämpi.
TUNTUMA on täyteläisempi. Lihaisampi.

Nälkäisenä kaupassa osui silmään tämmöinen pakaste. Ja niin pitkään olen metsästänyt rakenteeltaan täydellistä jauhelihapihviä. Tämän myötä sen löysin. Ja tämä on ihan simppeli peruspihvi. Täytynee koittaa eri variaatioita tähän lihaan. Mutta nyt halusin aivan perusjutun. Ei paljon mausteita, vaan lihan maku rehellisesti esiin.

Pakaste maksoi jonkun 5 - 6 € ja liha vaikuttaa kyllä todella laadukkaalta.


KARITSAN JAUHELIHAPIHVIT

400g Karitsan jauhelihaa
1 Kevätsipuli varsineen
4 Valkosipulin kynttä
1 Kananmuna
n. 1dl Korppujauhoja
Suolaa
Chiliä
Mustapippuria

Kevätsipuli varsineen pieneksi silpuksi. Samoin valkosipuli. Ja kaikki vaan sekaisin, pyöritetään palloksi ja litistetään tiukaksi pihviksi. Uuniin 225 astetta ja noin 10-15 min.

Sitten vaan sopivalla lisukkeella nautiskelemaan tai vaikka hampurilaispihviksi. NAM!

Kyllähän se pikkasen riipasee kun pienen eläinvauvan lihaa pistelee poskeen. Niitä poloisia kasvatetaan vain sitä varten, että me ihmiset saadaa loihtia herkkuja vatsan täydeltä. Pienillä ei elon alkuvaiheillakaan ole elämällä muuta merkitystä. Keväällä mä en pystynyt syömään lihaa juuri ollenkaan kun ajatus pyöri elävän eläimen ympärillä. Ja pahemmalta tuntui tuo tehotuotanto. No, tuntuu se vieläkin. Esim. kanaa en pysty syömään kun ei sitä ole luomuna saatavilla. Vaikka ei se luomukaan eläimen hyvinvointitakuita anna...
Mutta näin ajattelevanakin ihmisenä mulle iskee toisinaan se lihanhimo. Ja nyt se on päällä. Ja se lähtee vain sillä itsellään. Joten, pihvit oli hyviä. Eikä varmastikaan viimeinen kerta kun niitä teen. *huoh*, voi pieniä, voi poloisia.....

Mansikka-limekakku

Intouduinpa pitkästä aikaa leipomaan jotain makeaa. Pitäähän sitä lomakakku töihin viedä kun parin päivän päästä kesälaitumet kutsuu :) Ja samalla kakullahan voi "juhlistaa" syksyllä alkavaa uutta työkuviota, uusia haasteita.
Aamulla ajatuksena oli vain mansikka, lime ja helposti kuljetettava herkku. Tämmöinen siitä sitten syntyi.

Reunaa piti vielä vähän siistiä

Kääretorttupohjaan tehty mansikka-limerahka. Päälle mansikoita, limenkuorta ja sokerikiille kruunaamaan kakun.
Hieman liian kuivaksi mielestäni jäi kakkulevyt. Ja ehkä hivenen olisi saanut olla makeampaa. Ehkä päällä olevien mansikoiden päälle olisi voinut ripotella hieman sokeria. Vaikka siihen se sokerikiille tulikin. Muuten oli kyllä hyvä. Limeä juuri sopivasti antamaan makua, mutta ei ollut hallitseva. Kakkulevyt oli loistavan kuohkeat.
Kyllä tämän tarjolle voi viedä.

MANSIKKA-LIMEKAKKU

Pohja:

4 Kananmunaa
1,5 dl Sokeria
1 dl Vehnäjauhoja
1 dl Perunajauhoja
1,5 tl Leivinjauhetta

Vatkataan muna ja sokeri vaahdoksi. Tee vaahdosta kunnolla kuohkea. Tässä vaiheessa ei kannata kiirehtiä ja fuskata. Muut kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään siivilän läpi vaahtoon. Varovainen sekoitus riittää, älä vatkaa enää tässä vaiheessa.
Kaadetaan taikina leivinpaperilla vuorattuun peltiin ja paistetaan 200 asteessa n. 6-8 min.
Kumoa levy kuumana sokeroidulle leivinpaperille, näin saat leivinpaperin hyvin irti levystä.
Kostuta levy esim sokerivedellä.

Täyte:

1 prk Maitorahkaa
Kermavaahtoa (mä käytin 1 dl'stä vaahdotettua)
½ Limen mehu
Mansikoita tilsittyinä ja paloina
(Hyytelösokeri-vesiseosta) tai Sokeria

Kaikki vaan sekaisin. Lisäsin hyytelösokeri-vesiseosta. Ajattelin josko se pikkasen jähmettäisi täytettä.

Päälle:

Puolikkaita mansikoita
Limen raastettua kuorta. (mulla meni 1 lime)

Sokerikiille:

1 dl Hyytelösokeria
1 dl Vettä

Keitetään n. minuutti. Kun sokeri on liuennut, saa neste hetken jäähtyä.

Leikataan kääretorttupohja puoliksi. kostutetaan, täyte toiselle puolikkaalle ja kansi päälle. Ladotaan mansikat ja lisätään limenkuoriraaste päälle. Lopuksi sokerikiille ja kakku jääkaappiin jähmettymään.

Vårwit

Tämän pullon nappasin mukaan Jumbon citymarketista ja ihan vain etiketin takia. Sen verran oli hauska ja silmiin osuva. Mutta ulkonäön perusteellahan monesti ostosvalinta tehdäänkin. No ei tietenkään pääosin, mutta kyllä mulla vaikuttaa ulkonäkö/etiketti jos on kaksi samantyyppistä tuotetta ja niistä pitäisi valinta tehdä. Mutta sehän onkin se ensimmäinen asia minkä kanssa kosketuksiin tuotteeseen joudutaan.

Mutta takaisin olueeseen. Olut on lasisssa ja lasi kohta tyhjä. Eli maistui.
Jos ihan oikein ymmärsin etiketistä, niin oluessa on yhdistetty saksalais- ja belgialaisoluiden perinteitä. Belgialaismaltaita ja baijerilaista hiiva maustettuna belgialaistyylisesti appelsiininkuorta ja korianteria käyttäen. Siis kyseessä on vehnäolut. Suodattamaton sellainen. Olut on pantu Skotlannissa Brewdog panimolla Tanskalaiselle Beerhere panimolle.

http://www.beerhere.dk/

Mutta makuun. Aika kevyt ja helppo. Vehnäoluen tuttu maku kyllä tulee esiin, mutta ei niin voimakkaasti. Uskoisin, että helppo olut tutustua vehnäoluiden maailmaan. Mausta en kyllä osannut löytää appelsiinia enkä korianteria. Kelpo kaupan vehnäolut. Prosentteja löytyy 4,5.

Burger & Bun L.A. Lager Mikkeller

Tämä olut osui silmään alkossa ihan etiketin takia... Ja hämmästyin suuresti kun maa olikin Tanska. Jotenkin mulla on ollut semmoin täydellisen burgerin metsästyskausi, joten luulen sen vaikuttavan siihen, että etiketti pompsahti silmille.
Etiketti antaa 100 prosenttisen mielleyhtymän jenkkeihin, mutta panimo on Mikkeller... Toisaalta mietin miksi mielestäni hyvä pohjoismaalainen panimo haluaa jenkki-mielleyhtymän.... Melkein sen takia olisi tehnyt mieli jättää ostamatta ko olut.

No, kyseessä on lager. Tottakai on lagerin maku, mutta greippi jyrää mielestäni liikaa... greipin maku tulee heti suuhun, pysyy ja on jälkimaussa. Ja suuhun jää greippikaljamaku...

En oikein tykkää. Enkä keksi minkä kanssa tämä sopisi.
Hinta tälle oluelle on 3.95€ ja prosentteja löytyy 5.

Midtfyns Bryghus Chili Tripel

Bongasin tämän oluen alkon nettisivuilta kun aikaa tappaakseni siellä surffailin. Tämä Tanskalainen ale (luostariolut) on käsittääkseni vain Arkadian myymälässä ja kuuluu erikoisvalikoimaan. Netissä oli maininta, että ostomäärä olisi 800 pulloa. Joista yksi on jo minun lasissa :) Ja varmasti haen toisen ensi viikolla...
Silmiini tämä pomppasi kun nimi sisältää sanan chili.  Mä odotan, ja vieläkin odotan chiliolutta missä se chili tuntuu...

Väri tässä oluessa on samea meripihkan ruskea. Tai koen tuon sameuden sillä, että läpinäkyvyyttä ei ole.
Maku on makeahko. Hieman hedelmää. Pehmeä. Chiliä tai chilin jälkipoltetta en tunne. Mutta tykkään. Tosin sitä chiliä kaipaisin. Mä niin haluasin maistaa sellaisen oluen, jossa chilin polte tulee.. Liekö sitten mahdottomuus.. Vai pitääkö laittaa oma panimo pystyyn. En ainakaan ole törmännyt poltteeseen vaikka paria chiliolutta olen maistanut.
Kyllä tästä löytyy se luostarioluen samankaltaisuus maussa. Tai tyyliltään samanmoinen mitä olen luostarioluita maistanut.
Ei semmoinen löytö jota hamstraisin kotiin, mutta hyvä. Ja jos alkosta vielä löydän, toki voin muutaman ostaa.

Hintaa 0.5 litran pullolla on 7.14€ ja prossia löytyy 9.2, jonka huomasin vasta kun juoma oli jo lasissa.. Mutta ei tule alkoholin maku läpi.
Ainut mikä surettaa (jos pitää keksiä moinen), niin lasi olisi mielellään saanut olla toisenlainen.

Maailman paras MustaherukkaLikööri

NAMIA :)

Saatiin kerran maistiaisiksi itsetehtyä mustaherukkalikööriä ja silloin kun sitä joulupöydässä juotiin, päätin etten enää ikinä sorru valmiiseen/teolliseen mustaherukkalikööriin. Tosin ei mulla ikinä ole tainut mielessä käydäkään kyseisen liköörin ostaminen.
Mutta tämä itsetehty, makea, tahmea, jähmeä ja pehmeä juoma on vakiinnuttanut paikan mun jääkaapissa :) Viimekesän satsissa alkaa jo pohja näkyä, joten kun mustaherukat kypsyvät, on pakko laittaa uusi satsi tulemaan. Huono puoli tässä on se, että tekeminen tai makujen muhevoituminen kestää vähintään 3 kuukautta.. Toki tätä pitää maistella pitkin matkaa :) Siinä se jutun juoni piileekin.. Kannattaa vaan heti laittaa kunnon satsi tulemaan. Jos kerran tekee, tehdään sitten kunnolla :) Lupaan ettei tähän tule pettymään. Maku on niin aito mustaherukka.. Siis aivan sitä itseään. Viinanmaku ei tule yhtään läpi.

MUSTAHERUKKALIKÖÖRI

4dl Sokeria
0,5 kg Mustaherukoita
5 dl jotain kirkasta (itse laitoin koskenkorvaa)

Laita ainekset tiiviiseen lasipurkkiin. Sellainen jossa on tiukka kansi, koska tätä pitää aika-ajoin sheikkailla.. Purkki vaan esim. jonnekin viileään komeroon (ei jääkaappiin). Siellä sitten maistellen, haistellen ja sheikaten. Kun olet sitä mieltä, että likööri on valmis, siivilöidään marjat pois. Ja juoma pulloon, pullo jääkaappiin ja nauttimaan.
Marjoista mä vielä keitin hillon.