PALAK PANEER

Eli Intialainen pinaattimuhennos.

Näin sunnuntaipuhteina valmistin palak paneeria. Olen kerran aiemmin koittanut tätä, mutta silloin ei oikein maistunut. Saatoin ehkä silloin käyttää pakastepinaattia, mutta suosittelen todella tuoretta pinaattia käytettäväksi.

Mä olen intialaisen ruuan ystävä. Musta tuntuu etten kyllästy siihen ikinä. Ja muutamia oikein maistuvia ruokia olen onnistunut tekemään itse. Voi jopa sanoa, että parissa intialaisessa ravintolassa olen huonompaa saanut. Aikaahan näiden tekemiseen menee, mutta on se sen arvoista. Ja jo niistä mausteista tulee hyvät tuoksut keittiöön.

PALAK PANEER

200 g pinaattia
200 g kotijuustoa
1 iso sipuli
4 - 5 valkosipulin kynttä
1,5 tl korianteria
1 tl kurkumaa
1,5 tl jeeraa
1 - 2 rkl kirkastettua voita
4 tomaattia
2 - 3 rkl raastettua inkivääriä (raastetaan kuorineen)
1 vihreä chili
2 dl turkkilaista jugurttia
suolaa


Pilkotaan sipuli, valkosipuli ja raastetaan inkivääri. Lisätään mausteet sulaan voihin ja pilkotut sipulit, valkosipulit ja inkivääri.

Pinaatit leikataan silpuksi ja tomaatit pieniksi paloiksi, kuten myös chili. Lisätään nuo pannulle ja annetaan kiehua hiljakseen n. 15 minuuttia.

Lopuksi lisätään kuutioitu kotijuusto ja jugurtti. Maustetaan vielä suolalla.

Nautitaan basmatiriisin kanssa.

Tässä on mun mielestä mausteita sopivasti, ei tule mitään mausteiden sekasoppaa. Ja tuo kotijuusto tulee kivan pehmeäksi. joku voisi sanoa, että purukumimaiseksi, mutta mä tykkään kun se on vähän venyvää. Jos mä jotain lisäisin, niin ehkä vahvemman chilin. Ei liian ettei pinaatin maku peity.

Nii, ja tuohon inkivääriin. Kuulin, että inkiväärin kuoressa on ne kaikkein terveellisimmät jutut. En nyt muista mitä, Mutta näin on sanonut eräs aasialaistaustainen lääkäri-setä.  Ja onhan siinä inkiväärissä kasapäin kaikkea terveydelle hyviä juttuja.

Mutta suosittelen, meillä lautaset tyhjeni hyvää vauhtia :)

Sitruunainen suklaajälkiruoka

Ajattelin näin jouluaaton jälkiruuaksi jotain pirteän makuista, mutta siis kuitenkin suklaista. Suklaa kuitenkin niin kuuluu jouluun, mutta sen tuhdin ruuan jälkeen ei tee mieli mitään kovin raskasta. Joten siis vain puoliraskasta :)

Suklaamousse:

200 g tummaa suklaata
0,5 dl vahvaa kahvia
1 munan keltuainen
2 dl kermaa
1,5 rkl tummaa rommia

Sulatetaan suklaa kahvin sekaan miedolla lämmöllä. Annetaan jäähtyä.
Sekoitetaan keltuainen sekaan.
Vatkataan kerma vaahdoksi ja sekoitetaan kerma ja suklaaseos. Lisätään rommi.

Jaetaan massa jälkiruokakulhoihin ja siirretään jääkaappiin.

Sitruunarahka:

2 prk valmista sitruunarahkaa
2 dl kermaa
1 tl vaniljasokeria
sitruunanmehua oman maun mukaan

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää rahka, vaniljasokeri ja sitruunanmehu. Sekoita kunnolla.

Pursota massa  suklaamoussen päälle.

Raastoin päälle vielä sitruunankuorta ja kun mulla oli jääkaapissa lakritsafudgesta ja kermasta tehty jämäkkä köntti, raastoin sitä myös päälle.

No niinhän siinä sitten kävi ettei kaikkea jaksanut syödä.. Oli tuo mousse aika tuhti. No sitruunarahka tasapainotti hieman ja antoi piristävän sysäyksen. Tosin mun jouluruokalautanen oli sen verran täysi, että tuskin enää mitään menee alas puoleen vuorokauteen.

Lakufudgejuttua olisi voinu olla vaikka enemmänkin päällä. Se sopii sitruunan kanssa niin hyvin.

Mutta siis tuosta ohjeen satsista saa varmaan 6-8 sopivan kokoista jälkiruoka-annosta.

BAILEYSKONVEHDIT

Näin varsinkin joulun alla minulla iskee aina suklaasirkusfiilis... Eli omatekoiset konvehdit, tryffelit ja muut suklaajutut valtaa mieleni ja into kokeilla ja tehdä on suuri. Ja vaikka helpolla ja pienemmällä sotkulla saa kaupasta vaikka minkälaisia ja laatuisia ja makuisia konvehteja, on itsetehdyt aina parempia. Luulen, että jo sen tiedon takia kun on omatekoisia. Sitäpaitsi on  kiva antaa tuliaisena / viemisinä tai muuten vaan arkea piristäen toiselle jotain omatekemää.

Tänään vuorossa baileyskonvehdit, tai itseasiassa minttubaileys kun sitä kaapissa on iso pullo.
Mulla ei ole mitään suklaakonvehtimuottia, mutta tähän hätään löysin kovaa muovia olevan jääpalamuotin.
Muotin pitää olla tietenkin puhdas ja täysin kuiva ja mielellään pumpulilla hangattu. Pumpuli antaa muottiin staattista sähköä mikä helpottaa konvehtien irtoamisen muotista. Ja saattaa vaikuttaa kiiltoon myös. Tosin suurin vaikuttaja siihen on itse suklaa ja suklaan temperointi, eli oikean lämpötilan saavuttaminen.

Aikaa näihin saa kulumaan ihan kiitettävästi. Vaikkakin voit tekovaiheet jakaa moneen osioon, ei kannata kiireessä alkaa tekemään. Jo suklaan temperointi vaikuttaa lopputulokseen täysin..

Näihin tarvitset:

200 g tummaa suklaata (mä käytin ihan fazerin kuorrutussuklaata)
valkosuklaata sulatettuna kuviointiin

Täyte:
½ dl kermaa
½ dl baileysta
150 g valkosuklaata

Sekoita kerma ja baileys kattilassa ja kiehauta. Ota kattila levyltä ja sekoita joukkoon valkosuklaa. Laita täyte pursotinpussiin ja anna jäähtyä.

Tempperoi tumma suklaa. Ohje: http://makujamaistellen.blogspot.fi/2012/12/suklaan-temperointi.html


Kaada temperoitu suklaa muottiin ja heiluta niin, että suklaa tarttuu reunoille ja valuta loput suklaat leivinpaperille. Anna kovettua ja siirrä jääkaappiin. Kun baileystäyte on jäähtynyt, pursota konvehti"kuoreen". Älä kuitenkaan ihan piripintaan.. Siirrä taas jääkaappiin.

Kun täyte on jähmettynyt, tee pohja. Temperoi taas tumma suklaa, kaada muottiin ja vedä esim. paletilla tai raapalla pinta tasaiseksi. Siirrä jääkaappiin kovettumaan.

Konvehtien kovetuttua kaada varovasti konvehdit irti muotista. Jos haluat koristella, niin tee haluamallasi tavalla. Siirrä esim. paperisiin konvehtivuokiin tai mihin haluat ne pakata.

Lopputulos on lähes täydellinen. Kuorisuklaa rapsahtaa ihanasti puraistaessa ja sitten se kermaisen pehmeä, samettinen sisus valtaa kielen ja makunystyrät... Lopuksi vielä tumman suklaan täyteläinen maku, hmm.....

NAUTINNON ILOA :)

Täyte on löysähkö. Ihanan samettisen pehmeä

SUKLAAN TEMPEROINTI

Temperoidessa suklaa käytetään kolmessa eri lämpötilassa peräjälkeen. Temperoitu suklaa säilyy paremmin, käsiteltävyys on helpompaa ja se antaa kuorrutteelle tai mihin käytätkään kiiltävän pinnan. Hyvin temperoitu suklaa ei harmaannu.

Temperointiin tarvitset lämpömittarin ja mä itse sulatan suklaan mikrossa.

Mikro on minun mielestä varmin keino sulatukseen. Kunhan vaan sulattaa vain lyhyen ajan kerrallaan. Ehdoton max 20 sekuntia. Itse käytän 5 - 15 sek. Suklaata on pidettävä liikkeessä, eli sekoitetaan vähän väliä. Ja mitataan lämpötila samalla.

Jos teet tämän vesihauteessa, varo ehdottomasti veden tai vesihöyryn päästämistä suklaaseen. Ne ovat suklaan pahimmat viholliset. Jos näin pääsee käymään, suklaa on tähän tarkoitukseen käyttökelvoton. Voit kyllä sitten tehdä siitä esim. kakun johon tulee sulaa suklaata.

Temperointilämpötilat:

Tumma suklaa
1. vaihe: lämmitys + 50
2. vaihe: jäähdytys + 27
3. vaihe: lämmitys + 31-32

Maitosuklaa
1. vaihe: lämmitys + 45
2. vaihe: jäähdytys + 26
3. vaihe: lämmitys +29-30

Valkosuklaa
1. vaihe: lämmitys +45
2. vaihe: jäähdytys + 25
3. vaihe: lämmitys +28-29

Kun olet saavuttanut 3. vaiheen, valmista haluttu tuote heti. Kun suklaan lämpötila taas muuttuu, joudut temperoimaan alusta asti.

Jos teet esim. johonkin muottiin, muotin on oltava huoneenlämpöinen. Suklaa on todella arka lämpötilanvaihteluille.  Annetaan aina hetken kovettua huoneenlämmössä, sitten vasta siirretään jääkaappiin. Ei pakateta.

AVOKADOPASTA

Näin sunnuntai-illan kruunaa hyvä ruoka. Päivä meni joulumyyjäisiä koluten Hattulan suunnalla, eli Metsäkylän navetan myyjäiset oli kyseessä. Varpaat jäässä ja aina välillä jäässä koko ihmislapsi vaikka vaatetta oli monen monta kerrosta päällekkäin. No mutta siinä tilassa ei kauppareissulla tullut mieleen mitään ruuantekojuttuja. Tosin vatsa oli vielä täynnä jouluista riisipuuroa ja pannukakkua navetalta. Vinkkinä vaan jos sinne sattuu eksymään, kannattaa ehdottomasti syödä leivintuvan pannari. Ehdottomasti maailman paras :) Ja mukillinen pannukahvia. Just oikeeta siihen miljööseen. Paikka tosin on auki vaan sunnuntaisin muutaman tunnin. Linkki kyseiseen paikkaan jos aihe kiinnostaa :)  http://www.metsankylannavetta.fi/

Mutta nyt alkuperäiseen aiheeseen. Kaupassa onneksi avokki keksi ruuaksi avokadopastan :) Ja kyllä siitä taisi tulla mun lemppariruoka hetkeksi aikaa. Helppo, nopea, maut kohdallaan ja sopii varmasti vaativampaankin makuun.

Kuva ei ehkä niin houkuttava kuin itse ruoka
 

AVOKADOPASTA:

Valkosipulia (reilusti jos on VS'n ystävä)
Chiliä (mielellään tuore)
2 avokadoa
Limen mehu
1½ dl parmesanjuustoa raastettuna
vajaa ½ dl oliiviöljyä
Mustapippuria
Suolaa
Basilikaa
Persiljaa

1 pkt tuorepastaa

Sekoitetaan keskenään pilkottu valkosipuli, chili, kuutioitu avokado, juustoraaste, limen mehu ja mausteet suuressa kulhossa. Meillä oli vaan kuivattua basilikaa ja persiljaa. Seuraavaksi pitää kyllä olla tuoreita yrttejä, jos vaan mahdollista, maku paranee varmasti.

Keitetään pasta kunnolla suolatussa vedessä. Säästetään n. ½ dl keitinvettä. Lisätään pasta avokadoseos kulhoon. Laitetaan sekaan oliiviöljy ja talteen otettu keitinvesi. Kunnolla sekaisin ja ruoka on valmis tarjottavaksi. Pöytää vielä parmesanjuusto ja mustapippurimylly jos joku ruokailija haluaa vielä lisätä annokseensa.

BON APPETIT!

Tästä olisi ehkä kolmelle henkilölle sopiva satsi. Me kyllä syötiin kahdestaan kaikki, tätähän ei oikein voi säästellä :)

Suuhun jäi mukava valkosipulin maku.
Me käytettiin pasta factoryn tuorepastaa ja sai kyllä multa plussa-pisteet.. Ei jäänyt yhtään semmoiseksi liisteriksi niinkuin jotkut tuorepastat tuppaa jäämään. Ainakin Tammiston citymarketista Vantaalta tätä saa ostettua.
Maku koko ruualla oli ihanan pehmeä ja samettinen ainakin mun suuhun. Ja chili toi siihen mukavasti tulisuutta, mut ei liikaa. Ja luulen, että avokado saattoi jopa pehmentää senkin maun. Lime taas toi mukavaa pientä kirpeyttä - Ryhdikkyyttä. Todella tykästyin.

Suosittelen!






ELÄMÄNI PARAS PIZZA

Hyvä ystäväni päivitti facebookiin tekemästään pizzasta. Se kuulosti niin hyvältä, että olihan tuota pakko kokeilla. Ja mikäs sen parempi hetki kuin sunnuntai-ilta. Raaka-aineet kuulosti kyllä todella hyvältä, mutta en ikimaailmassa olisi uskonut sen olevan tämänastisen elämäni paras pizza. Ja vaikka tämä pizzapohja ei ollut täydellinen, johtuen myös siitä, että pizzakiveni on haljennut ja paisto tapahtui pellillä, jäi se pohja ihan sivuosaan. Ei haitannut yhtään. Rapeus ei siis ollut huippuluokkaa.

Mutta mitä tässä enempiä jaarittelemaan. Maistakaa ite :)

Pohja:

350g Durumjauhoja
1 tl suolaa
1 pss kuivahiivaa (kandee ehkä laittaa vähemmän)
2 1/4 dl vettä
2 rkl öljyä

Täyte: (se paras osio) :)
1 tlk kirsikkatomaatteja tomaattiliemessä
½ prk pirkka arrabiata pestoa
mustapippuria
basilikaa
valkosipulia
ripaus sokeria

- nämä sekaisin ja pizzapohjalle. Jatketaan vielä..

Mozzarellasiivuja (pirkka mozzarella on ehkä parasta mitä normihyllystä saa)
Vahvaa emmental-juustoa
Kalamata oliiveja (näitä ei ystäväni pizzassa ollut, mutta mä sooloilin) ;)


Ja eikun uuniin.. 250 astetta ja vajaa 10 minuuttia..
Ja sitten se paras hetki.... MUTTA malta muutama minuutti ettei suu pala... Ja eikun NAUTTIMAAN!

Munakoisonyytit ja huippumarinadi lihalle

Ei ihan vielä valmiita, mutta tuoksu enteilee Herkkua :)

Yksi kesän parhaimpia asioita on ehdottomasti grillaaminen. Ikävä kyllä itselläni se jää aika vähäiseksi kerrostaloasumisen takia. Ja ehkä laiskuudenkin kun ei aina jaksa lähteä yleisille grillikatoksille, joita kyllä helsingissä on hyvinkin paljon. Ja vähän myös sitä grillausintoa syö se tavaroiden raahaaminen. Mutta onhan sekin yksi kesäpäivän ohjelma kun vaan pakkaa ja lähtee. Ja paikat joissa mä olen käynyt, on kyllä maisemallisesti upeita ja muutenkin kivoja. Nämä munakoisonyytit löysin uudesta kesän MAKU-lehdestä. Vähän muuntelin ohjetta ja valmistusta itselleni sopivaksi. Näitä on tullut tehtyä jo muutaman kerran tässä viikon sisään. Ja taitaa olla ehdoton kesän suosikki mulla.

Munakoisonyytit:

1 munakoiso
1 punasipuli
2-3 tomaattia
1 pkt mozzarella juustoa
tuoretta basilikaa
suolaa
mustapippuria

Nyytit kasattuna :)

Leikataan munakoisosta pituussuunnassa ohuita viipaleita. Päät voi jättää paksummaksi, auttaa nyyttien kiinnipysymisessä. Viipaloidaan muutkin raaka-aineet.
Sirotetaan munakoisoviipaleiden päälle suolaa ja mustapippuria. Laitetaan viipaleen keskikohdalle tomaattiviipale, punasipulia, basilikanlehtiä ja mozzarellajuusto. Laitoin vielä basilikan lehtiä ja tomaattisiivun päällimmäiseksi. Nyytti kiinni esim. coctailtikuilla ja grilliin kypsymään. Mä kääntelin välillä, saa nätimmän pinnan.



Valkosipuli-chilimarinadi:

Öljyä
Soijakastiketta
Hunajaa
Valkosipulia raastettuna
Chiliä (mieluiten tuoretta tai chilirouhetta)
Tuoretta inkivääriä raastettuna
Mustapippuria
Tuoretta basilikaa

Kanat kylvyssä :)

Ainekset vaan sekaisin ja lihat joukkoon. Mielellään annetaan marinoitua yön yli. Mä käytän paljon valkosipulia ja chiliä. Ja inkivääriäkin. Mä tykkään ruuasta jossa on makua ja tulisuutta. Määriä en tuohon oikein osaa laittaa kun itse heittelen mutu-tuntumalla ja maistelen ja lisäilen...

Ensin tein marinadin kanalle, ja sopi siihen todella hyvin. Chiliä olin laittanut vähempi. Mutta porsaan ulkofilepihville lisäsin chilin määrää. Mä ostin ohuita pihvejä, paksut onnistun aina saamaan kuivaksi.

Ai Ai, kyllä mä olisin niin luotu oman kesäkeittiön haltijaksi... Tarttis vaan saada oma piha ja iso, mielellään muurattu grilli.

Maisemakuvaa eräältä Helsingin keittokatokselta

PAHOLAISEN HILLO

Sitä on hyvä keitellä näin kirkollisena pyhänä itse paholaisen hilloa. Mutta tehtävä se vaan oli, että saa huomiselle pääsiäisaterialle napakkaa lisuketta lihalle. Mutta ei niin paholaisen julmuutta ettei pikkasen lempeyttäkin.
Mä en ole koskaan itse tätä tehnyt ja useimmiten ravintolassakin olen pettynyt tähän niin sanottuun paholaisen herkkuun. Monesti ollut enempi makeeta kun tulista. Mutta nytpä onkin toisinpäin, ja tyytyväinen olen tähän omaan saavutukseeni.
Tulisuutta on sopivasti, ei liikaa, sen verran kuitenkin, että pikkasen polttelee. Makeus tulee mukavan lempeästi esiin.

Hillonkeiton jälkeen tein sushia ja sopi hyvin myös niihin täytteeksi.

Paholaisen hillo

1 punainen paprika
3 pientä tulista chilipalkoa
1 pieni sipuli
valkosipulia (laitoin yhden yksikyntisen)
½ purkkia tomaattimurskaa (200 g)
1 dl hillosokeria
1 rkl hunaja etikkaa
1 tl suolaa

Silputaan paprika, sipuli, valkosipuli ja chilit pieneksi silpuksi. Lisätään kattilaan myös muut ainekset. Keitellään miedolla lämmöllä niin kauan, että siitä tulee hillomaista ja paksuhkoa. Sitten purkkiin ja odottamaan herkkuhetkiä.

Ja mä odottelen huomista jolloin paholainen katetaan pöytään ja nautitaan naudan sisäfilepihvin kanssa... Pihvi tietenkin verestävän punertavana......

PASTA ARRABBIATA

Näin pitkäperjantaina on aikaa tehdä pitkään poreilevaa tomaattipastakastiketta. No, suht nopea ja todella helppo ruoka tämä kyllä on. Ja useimmiten ainekset on valmiina kaapissa.

Mä olen jokseenkin koukussa tähän ruokaan ja tää on siitä kiva, että todella pienellä muokkauksella saa niin eroja makuihin. Tosin eihän koskaan täysin samanmakuista saa vaikka kuinka yrittäis. Ja hyvä niin :)

Tällä kertaa mä lorautin sekaan hyvää italialaista punaviiniä. Ja se kyllä toi hyvän säväyksen. Tosin mulla tuli pikkasen liikaa chiliä, joten se söi makuja. Mutta onneksi kuitenkin sieltä löytyi niitä sävyjä. Kyllä se niin on, että näinkin perusraaka-aineilla ja todella edullisesti saa jotain todella hyvää.

PASTA ARRABBIATA

1 sipuli
valkosipulia maun mukaan (mä käytän paljon, 1-2 yksikyntistä)
1 kokonainen chili (mulla on pakkasessa pieniä punaisia ja todella tulisia)
Öljyä kuullottamiseen
1 tlk tomaattimurskaa
n. 2 dl paseerattua tomaattia
n. 0,5 dl vettä tai tarvittava määrä
loraus punaviiniä (vajaa desi)
n. 1-2 rkl sokeri
n. 1 tl Suolaa
basilikaa
mustapippuria


Kuullotetaan sipuli, valkosipuli ja chili öljyssä. Lisätään tomaattimurska ja paseerattu tomaatti. Vedellä huuhtelen tom.murskatölkin. Loraus punkkua ja sokeri sekä basilika. Siinä sitten saa porista rauhakseen. Mä annan aikaa ihan hyvin. Sitten suola ja lopuksi mustapippuri.

Pastaksi mielenmukaan millaista vaan.
Tuo ylemmässä kuvassa oleva italialainen punaviini sopi todella hyvin ruokaan ja oli myös lasissa kokin mieleen :)

Ruoka lautaselle ja juoma lasiin, pikkasen raastettua parmesaania ja hommiin....

Ja näin siinä sitten kävi :)

Libanonilainen Irish Coffee

Palataanpa aiheeseen kahvi. Meillä kotona on jo monen monta vuotta juotu tumma paahtoa ja mun mielestä se, yleensä töissä juotu juhla mokka on aivan kauheeta ja kitkerää litkua. Eräällä vierailulla mulle tarjottiin libanonilaista kahvia. Ja se vei mut mennessään. Se nautinto oli jotain aivan mielettömän hyvää ja ikimuistoista. Se hyvin pienestä kupista juotava kahvi oli todella tummaa ja täyteläistä. Samalla hyvin pehmeää ja todella maukasta. tämä kahvi oli maustettu kardemummalla. Ja vaikka aikoinaan itsekin olen keittänyt kardemummakahvia, tämä ei todellakaan ole sama asia.

Tämän tarjoilun jälkeen mä etsin ja googlailin kyseistä kahvia ja hain. Mutta ei oikein löytynyt, kunnes eräs tuttavani kertoi hänellä olevan sitä pakastimessa kun saa sitä aina sukulaisilta ja kavereilta Libanonista. Hän sitten antoi minulle pussillisen ja AI SITÄ ONNENPÄIVÄÄ...

Koitin keittää sitä ensin espressopannulla, mutta tämä kahvi on jauhettu niin hienoksi, että menee reikien läpi pannuun. Tänään sitten kävin ostamassa ibrik'n eli turkkilaisen kahvipannun. Ja hetihän se oli testattava :)

Se maku, aivan mieletön. Ei siis ollut vaan vieraskoreutta se fiilis mikä siitä kahvista tuli.
Keittäessä kannattaa olla lähimaastossa, sitten kun se käy kiehumaan, tulee nopeasti yli. Joten kannattaa keitellä rauhassa.

Ajattelinpa sitten kokeilla Irish Coffeeta tästä herkusta kun pannussa oli kahvia jäljellä. Loistavaa, Hyvää, hmmmm... Mitä sitä muuta voi sanoa. NAM!

Libanonilainen Irish Coffee:

vajaa rkl fariinisokeria
n. 1½ dl libanonilaista kahvia
2 cl viskiä (enemmän tai vähemmän maun mukaan)
Löysähköksi vatkattua kermavaahtoa (maidon vaahdottimella saa todella hyvän)

Fariinisokeri lasin pohjalle. Voi myös jo kahvin keittovaiheessa lisätä pannuun. Kahvi lasiin, viski, sekoitetaan ja lusikoidaan päälle kerma. Kerman päälle vielä suklaarouhetta kruunaamaan tarjottavan. Tummaa suklaata mielellään :)

Sitten vaan nauttimaan....

VAROITUS: Haluat varmasti toisen samanlaisen ;)

Rommitryffelit

Taas on jo jonkin aikaa pyörinny mielessä rommisuklaa jossakin muodossa. Jokunen vuosi sitten jo yritinkin kehitellä moista, mutta tais olla aika huono menestys kun se jäi vähän niinku kesken.
No viikko sitten ostin Flamingon caffi'sta itselleni kahvin rinnalle rommikonvehdin ja siitä se ajatus taas lähti. Pakkohan sellaisia on saada tehtyä. Niinpä suklaa-sota alkakoon :)

ROMMITRYFFELI

200g kookosrasvaa
1 muna
8 rkl tomusokeria
6 rkl kaakaojauhetta
2tl vaniljasokeria
2-4 tl rommia

Sulatetaan kookosrasva ja annetaan jäähtyä. Vatkataan muna ja tomusokeri vaahdoksi. Lisätään kaakao siivilän läpi. Kannattaa käyttää tummaa kaakaota. Makua tulee enempi. Lisätään vuorottain ja vähän kerrallaan kookosrasva, vaniljasokeri ja rommi.

Laitetaan hetkeksi jääkaappiin, massaa on helpompi käsitellä kun on vähän viilentynyt. Noin vartti on sopiva aika. Varaudu siihen, että tryffelipallojen pyörittäminen on aika sottaista puuhaa :)

Kun pallot on pyöritetty, laitetaan muutamaksi tunniksi jääkaappiin jotta tryffelit kovettuu.

Ja sitten päästää dippaamaan. Sulata vesihauteessa mielellään tummaa suklaata. Sulatettu suklaa sopivaan kulhoon ja pyöräytetään tryffelit siellä.

Sitten taas jääkaappiin jähmettymään. Osaan laitoin dippauksen jälkeen chilirouhetta päälle. Ja se toimi loistavasti. Ajattelin, että jos chili-rommikaakao on hyvää, miks ei myös tryffeli :) Loppuun kuorrutesuklaaseen sekoitin hasselpähkinärouhetta ja valutin konvehtivuokiin. Päälle vielä muutama rouhemurunen.

Tämän ohjeen löysin kakku manala'n sivulta.

Täytyy sanoa, että nämä konvehdit vei kielen mennessään. Aivan mielettömän hyvän makuisia. Niin pehmeän ja täyteläisen makuisia. Mä laitoin rommia ehkä puolet enempi mitä löytämässäni ohjeessa oli. Tryffelimassa maistui aika reippaasti rommille, mutta valmiissa tuotteessa maku ei tullut niin voimakkaasti esille. Ehkä jopa enemmänkin rommia olis voinu olla.

Mutta aivan loistava perus tryffeliohje. Seuraavaksi vuorossa on ainakin espresso- ja mustaherukkatryffelit.

Suosittelen :)

ESPRESSOKONVEHDIT

Makujen maisteleminen on hyvällä teholla ollut käytössä vaikka blogi onkin pidellyt hiljaiseloa :) Uskon, että makujen löytäminen ja makuaistin kehittyminen on huimassa nousussa. Vahvemmat maut ja mausteisemmat, tuliset ruuat on mun mieleen aina vain enempi.

Tällä hetkellä teen makujen löytöretkeä kahvin maailmaan. Tummapaahtoista kahvia on meidän perheessä nautittu jo monta vuotta. Ja siinä haluan edetä vahvempaan ja aromikkaampaan nautintoon.
Tämän takia talouteen tuli kahvimylly.

Tosin vasta yhdenlaista papukahvia on testattu. Espressona se toimi loistavasti. Ja tietenkin tämän siivittämänä ja Chez mariuksessa shoppailtua, mukaan tarttui maidonvaahdotin.  Eli nautinnollisia kahvihetkiä odotellen :)

Kaiken lisäksi kun suomalaisesta kirjakaupasta löytyi tämmöinen kirja

Tästä päästääkin asiaan:

ESPRESSOKONVEHDIT:

300g tummaa kuorrutesuklaata
1½ dl kermaa
5 rkl espressoa
75g pehmeää voita
5 rkl kahvilikööriä


Murskaa kuorrutesuklaa paloiksi. Kiehauta kerma, ota kattila liedeltä ja sulata suklaa sekaan. Sekoita espresso. Jäähdytä. Vatkaa voi tasaiseksi ja lisää suklaamassa kokoajan sekoittaen. Viimeiseksi kahvilikööri. Vatkatulla voilla ja suklaamassalla täytyisi olla sama lämpötila.
Laita massa pursotinpussiin joka on varustettu esim. tähtityllalla ja pursota pieniin konvehtivuokiin. Sitten vaan jääkaappiin kovettumaan.

Massasta tuli aika löysä. Ja kannattaa käyttää todella vahvaa espressoa. Näissä kahvi ei kovin vahvasti tullut esiin. siihen olin pikkasen pettynyt. Muuten kyllä maistuu :) Ja on suussasulavia.
Suklaanakin kannattaa ottaa jokin vähän laadukkaampi tumma suklaa. En suosittele taloussuklaata.

Tämmöisiä herkkuja sain aikaan

Ja makujahan voi muunnella mielen mukaan. Seuraavaksi taidan testata chiliä tähän. Perusohjeena tää vaikuttaa hyvältä.